Innostuin ilmoittautumaan Järvi-Saimaan kansalaisopiston kehruukurssille kaverin kanssa. Kurssi sisälsi 2 kokonaista päivää. Meitä oli 7 innokasta kehrääjää,joista taisin olla ainoa, joka ei ollut koskaan kehrännyt. Opettajana toimi erittäin taitava Sanski Matilainen,joka toi mukanaan vanhoja viistorukkeja, jollaisella pääsin itsekin kehräämään. Sanskiin voit tutustua täällä.
Ensimmäisen rullani kehräsin Suomen lampaan villasta, johon sekoitin karstausvaiheessa värillistä huovutusvillaa ja kokeilin silkkiä sekä alpakkaakin.
Käsikarstalle asetettiin villatapuleita, joita karstattiin, jotta kuidut asettuvat samaan suuntaan.
Sen jälkeen villa rullattiin karstasta neulepuikoille, josta muodoistui villapötkylä nimeltään puni.
Videolla Sanski näyttää miten punista kehrätään lankaa. Kaunista jälkeä!
Näissä kuvissa kehrään valmiista käsinvärjätystä kampatopsista yksisäikeistä lankaa.
Tässä on tulossa hahtuvalangasta valkoista lankaa kehräämieni värillisten lankojen kertausta varten.
Kertausvaiheessa kehräämäni langat kerrattiin yhteen rukilla uudelle rullalle.
Valmiit kerratut rullat ovat aika paksuja, kuulemma juuri oikeanlaisia aloittelijalle :)
Kerrattu lanka käärittiin rullasta vyyhdiksi vyyhdinpuun avulla.
Langoistani tuli IHANIA ja nyt taitaa siintää rukin hankinta mielessä.....
Tammikuu on ollut erikoisen kaunis! Kuopion seudulle on satanut mukavasti lunta ja se on vielä ihan puuterimaista, koska suojasäätä ei ole ollut. Pakkanen on paukkunut parhaimmillaan -29 kieppeillä ja sen seurauksena taivas on ollut kirkas ja aurinko on näyttäytynyt. Talvi on itselle lempivuodenaika silloin kun sää on juuri tällainen. Olen koittanut taltioida hienoimpia hetkiä, alla kuvat!
January has been the most beautiful this year. Here are some pics, hope you like them :)
Lomapäivinä on ihana kiivetä heti aamupalan jälkeen yläkertaan omaan kammioon ja puuhailla siellä. Vuoden viimeisinä päivinä olen nauttinut mietelauseiden kirjoittamisesta vanhoille kirjansivuille, jotka olen valmistanut sopiviksi kirjoittamiseen. Näissä hommissa aika kuluu kuin siivillä!
I made some pictures with gelliplate and acrylic colours. I used also stamps for decoration and wrote texts with calligraphy nibs onto old book pages.
Sivujen koristelussa ja maalaamisessa käytän gelliplate-alustaa. Telaan värejä gelliplatelle ja painan kirjan sivun suoraan värien päälle. Tulos aina hieman arvoitus, mikä tekee tekemisen kiinnostavaksi. Gelliplate on pehmeä läpinäkyvä alusta, jolla voi tehdä yksinkertaisia painotöitä vesiliukoisilla väreillä.
Tein linnun laittamalla leikatun linnunkuvan gelliplatelle ennen värin telaamista. Poistin linnun ennen kirjan sivun painamista väriin, jolloin sain aikaan linnun kokoisen alueen, missä ei ole väriä. Maalasin linnun Inktense-väreillä, koska en halunnut jättää sitä sivun väriseksi.
Tekstit kirjoittelin kalligrafia -hiusterällä ja metallihohtoisilla vesiliukoisilla väreillä.
Lintu on leikattu vanhasta lintukirjasta, sydän leikattu paperista ja lehdet painettu leimasimilla.
Tämän kuvan kuvioinnissa käytin mm. leimasinta ja geelitussia.
Tykkään itse kovasti lopputuloksesta. Näitä kuvia voi käyttää vaikka onnittelukortteihin tai tehdä niistä tauluja. Mikä on sun lempilauseesi?
Viime postauksessa aloittelin koristelemaan ompelemaani mekkoa ja lupasin kirjoitella, kun saan sen valmiiksi. En tiedä saako mekkoa koskaan valmiiksi, siihen kun voi lisäillä aina uusia juttuja! Mekko sai seurakseen kengät, jotka olen koristellut jo aiemmin, mutta maalin lohkeiltua otin ne uudelleen käsittelyyn.
Mekossani on koristeena erilaisia pitsejä ja nappeja, applikointia ja kirjailua.
Taakse ompelin koristeeksi vihreän pitsineuloksen ja siihen kilisevät kulkuset.
Mekon kanssa sopi hyvin aiemmin tekemäni pikkuinen pussukka. Pussukkaan on kiinnitetty neulahuovutuskoneella erilaisia kangaspaloja, jotka on ommeltu vielä konekirjailuin.
Kengissä lukee lempilainaukseni: Vain kesyt linnut kaipaavat, villit lentävät. Teksti on kirjoitettu tekstiilin merkkaustussilla
Kengät on maalattu nahkamaalilla, mutta luulen ettei se kestä käyttöä. Tein nämä kengät pelkästään silmien iloksi. Liimana käytin Royal Coatin liimalakkaa. Koristeeksi leikkasin kangaspaloja ja kiiltokuvia.
Haaveena on rakentaa näyttely toisiinsa sopivista vaatteista ja kengistä....Työn alla onkin jo uusi mekko :)
Ostin viikolla uuden käsityökirjan (niitähän ei voi koskaan olla liikaa). Kirja on Tilly Rosen Stitched memories; ihana hempeä kirja täynnä sieviä pitsejä ja vintagekankaita, nappeja ja pistoja. Innostuin kirjasta niin, että aloin heti miettiä miten voisin hyödyntää omaa varastoa vastaaviin ihanuuksiin.
I bought a new lovely book by Tilly Rose. Inspired by the book I started a new project! I will make an art dress with laces and buttons and lots of stitching.
Olen aiemmin tehnyt vanhoista huiveista tunikamekon itselle ja koska se on ollut vähällä käytöllä, päätin ottaa mekon käsittelyyn kirjan inspiroimana :)
Siispä keräilin pitsiaarteita ja muita ihanuuksia kaapeistani, joita nyt sovittelen mekkoon ja mietin miten saan parhaan kokonaisuuden.
Katsotaan mitä näistä syntyy! Olen yleensä kärsimätön taiteilija ja haluan saada nopeasti valmista. Nyt koitan keskittyä ja rauhoittua tämän työn ääreen. Mikäpä sen mukavampaa harmaina marraskuun päivinä... Kirjailen kauniilla langoilla ja valikoin ihanimmat pitsit. Teen sitten uuden päivityksen, kun on valmista!
Tänä vuonna olen ollut mukana 17 muun suomalaisen kanssa keräämässä varoja Malawin tyttöjen koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseen Kapuan projektissa. Vuoteen kuuluu matka Malawiin ja avustuskohteisiin tutustuminen siellä. Voit tutustua matkaamme Kapuan tiedotteesta täällä.
Malawi pähkinänkuoressa:
Pinta-ala 118 484 neliökm
Väkiluku 18,09 miljoonaa (2016)
Pääkaupunki Lilongwe
Palasin matkaltamme viime maanantaina ja täytyy sanoa, että pää on pyörällä vieläkin. Muistiin on piirtynyt niin monta asiaa; auringon paahde ja upeat auringonnousut ja-laskut, kuivuus ja köyhät kylät resuisine lapsineen, ihmispaljous ja ihmettelevät silmät, lukuisat hello hello -huudot ja upea luonto. Suomeen tultua silmiin pisti heti ihmisten tummat vaatteet, kun Malawissa tottui näkemään kirkkaita värejä ja kauniita kuoseja.
Täällä on Suomi!
Matkan alussa tutustuimme Taksvärkin ja Väestöliiton kohteisiin paikallisissa kouluissa. Meitä odotti kouluilla valtava lapsimäärä, jotka kaikki halusivat päästä valkoisten ihmisten lähelle! Koulut olivat todella köyhän näköisiä; kuluneilla seinillä oli muutamia käsinkirjoitettuja papereita oppimateriaaleina, ja papereiden sanoma ravisti mieltä. Lahjoittamillamme varoilla pystytään järjestämään ja ylläpitämään mm. tyttökerhoja, joissa tytöt voivat keskustella ongelmistaan ja saada neuvoja ja opastusta niihin. Eräskin tyttö kertoi kuulleensa radiosta tyttökerhosta ja hakeutuneensa apua saamaan, kun vanhemmat painostivat häntä avioliittoon.
Koululuokka
Tyttökerholaisia
Väestöliiton työntekijä Laura Lipsanen vasemmalla
Tyttölapsien ongelmia kouluissa; näimme useita teiniäitejä, joilla oli vauvat selässä nukkumassa...
Koulutus on avainasemassa tyttöjen elämän parantamiseen. Tapasimme Saliman syrjäisessä kylässä vanhemman naisen, joka ei tiennyt omaa tai lastensa ikää. Hän ei myöskään tiennyt mitään ulkomaailmasta. Autoimme kantamaan vettä naisen kotiin ja pesimme hänen muutamat likaiset astiansa sekä levitimme uuden savikerroksen hänen talonsa verannalle. Nainen asui pienessä talossa yhdessä lastensa kanssa. Kuulimme, että Malawissa on ainakin ennen pidetty rikkautena suurta lapsimäärää ja keskimääräinen lapsiluku onkin 5,6 lasta. Tyttökerhon tyttöjä haastateltaessa he kuitenkin sanoivat haluavansa 1-2 lasta. Koulutuksen avulla vanhat uskomukset pikkuhiljaa muuttuvat!
Keskellä vaaleanpunaisessa paidassa auttamamme nainen.
Vettä pumppaamassa ison yleisön kera!
Astioiden tiskaus.
Opimme Saliman kylässä, miten tehdään ruohomattoja. Ruohomattojen tekeminen on yksi tapa naisille ansaita hieman omaa rahaa. Mattojen tekeminen on monivaiheista ja minusta aika työlästä, mutta hienoja niistä tulee!
Aluksi solmitaan kapeita suikaleita.
Suikaleet ommellaan yhteen.
Lopuksi reunoihin ommellaan vahvistavat suikaleet.
Kouluvierailujen jälkeen saimme nauttia Malawin luonnosta erilaisissa paikoissa; meloimme Malawijärvellä Domwe-saarelle, kävimme Mvuu-campissa safareilla ja kiipesimme Mulanjen korkeimman huipun (3002m) Sapitwa peakin huipulle.
Auringonlasku Malawi-järvellä.
Olimme onnekkaita ja näimme norsut safarilla ihan läheltä!
Huiputus käynnissä.
Malawin keräys jatkuu joulukuun loppuun saakka. Jos haluat olla mukana parantamassa malawilaisten tyttöjen oloja, voit lahjoittaa keräystililleni täällä.
Afrikka jäit mieleen kauniina, kuumana ja kuivana, täynnä iloisia lapsia, heiluttavia käsiä, vastakohtaisuuksia, väriä ja elämää.
Näissä kuvissa kehrään valmiista käsinvärjätystä kampatopsista yksisäikeistä lankaa.
